Arvioni on, että viiden vuoden kuluttua meillä on 30 % vähemmän johtajia ja esimiehiä ja 30 % enemmän robotiikkaa.
Edelleen johtajilta odotetaan strategista ajattelua, uudistumisen mahdollistamista sekä liiketoiminnan tuloksen ja kannattavuuden varmistamista. Esimiesten tehtävä on tulkata tavoitteet tekemisiksi, tunnistaa tarvittavat osaamiset sekä ratkaista tarvittaessa strategian toteutumisen esteitä ja hidasteita.
Jatkossa strategian toteutumista mahdollistaa tekoälyavusteinen tikettipohjainen työskentely, projektipäälliköt, ketterän työn ohjaajat ja itseohjautuvat asiantuntijat. Kuin myös yhä useammin robotti.
Tekoälyavusteinen tikettityöskentely sopii erinomaisesti tehtäväorientoituneille työntekijöille, joille ei ole yhtä luonteista linkittää tekemistään tavoitteisiin, prosessiin tai asiakkaiden tarpeisiin. Tiketit mahdollistavat itseohjautuvuuden, keskittymisen itse substanssiin ja enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Jotta asiantuntija voi keskittyä substanssiin, tarvitaan osaavia ja osallistavia projektipäälliköitä, palvelumuotoilijoita ja IT-asiantuntijoita.
Tavoite- ja kehitysorientoitunut asiantuntija toimii mielellään sekä projektitiimeissä asiantuntijana, prosessin kehittäjänä, projektipäällikkönä että ketterän ohjaajana.
Kaikkeen työhön, joka on mallinnettavissa tehtäväjonoiksi, voidaan hyödyntää robotiikkaa. Ihmisen osana on mallintaa, määrittää, koodata ja ylläpitää toimivuutta. Tekoäly näyttää kehittyvän myös itseoppivaksi, joten ihmisen tehtävä on tarkistaa, että robotti tuottaa tavoitteen kannalta oleellista tulosta.
Jos keskitytään pelkästään ohjaavien mekanismien työkalu- ja menetelmäosaamiseen saattaa lopputulema olla ”tyhjää”, ei asiakaslähtöistä tai kannattamatonta. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota luovuuteen, innovatiivisuuteen, monialaiseen älykkyyteen ja palvelumuotoiluosaamiseen.
Edellä mainitut muutokset vaikuttavat sekä organisaation rakenteisiin, rooleihin ja tehtäviin, oppimispolkuihin että palkitsemismalleihin. Jo tätä päivää oleva liikkuva, ei paikkaan sidottu työ vaatii itseohjautuvuutta ja työn seurannan välineiden uudistamista.
Johtamisen perinteinen näkökulma toimeenpanevana, suoritusta valvovana ja pienistäkin yksityiskohdista päättävänä on uudistumassa enemmän suuntaa näyttäväksi, linjaavaksi, osallistavaksi ja mahdollistavaksi. Tämä näkökulmamuutos on haastava sekä johtajien että työntekijöiden pois oppimisen kannalta. Johtaja jakaa valtaa ja vastuuta ja työntekijän tulee osata kantaa enemmän vastuuta itseohjautuvasti.
Jotta muutos onnistuu, näkisin kriittisimmiksi osaamisiksi johdon osalta strategisen ajattelu-, osittamis-, ratkaisu- ja päätöksentekokyvyn. Esimiesten osalta tavoitteiden muuttamisen tekemisiksi ja osaamisiksi, osallistamisen tutkivalla työotteella ja erilaisten ihmisten motivoinnin. Projektipäälliköiden ja ketterän ohjaajien osalta ohjaavien mekanismien ja työkalujen osaamisen lisäksi palvelumuotoilun perusteiden tuntemisen ja erilaisten ihmisten motivoinnin.
Yhä tärkeämpään rooliin nousevien asiantuntijoiden osaamisessa kriittisintä on syvä substanssiosaaminen, itseohjautuvuus, asiakas- ja prosessilähtöisyys, IT-taidot, ratkaisujen tiivistäminen ja esittäminen sekä ratkaisukeskeisyys ja tiimityöskentely erilaisten ihmisten kanssa.
